Luulin jo aiemmin kirjoittaneeni tästä uudesta ikuisuusprojektistani, mutta enpä äkkiseltään löytänytkään! Ostin siis keväällä kasan DROPSin Karisma-lankaa pyrkimyksenäni neuloa villatakki itselle. Aikani selailin erilaisia malleja, kunnes kohdalle osui tämä
"Gwendolen"-malli. Ihastuin heti tähän palmikkoneuleeseen ja päätin sen sitten neuloa.
Toteutus jäi keväällä vähän puolitiehen, mutta nyt syksyn tullen kaivoin vihdoin esiin langat ja pyöröpuikot. Ajattelin ensin vain luoda silmukat, jotta voisin sanoa edes aloittaneeni työn. Noh, niinhän siinä tuli tehtyä vähän pidemmälle, sitten vielä vähän, no jos vielä tämä kierros, no tuohon seuraavaan kierrokseen on helpompi lopettaa...
TÄHÄN JÄÄ KOUKKUUN!! (tai nohevammat nelojat sanoisivat varmaan, että puikkoon... [ihannoinniinkunmelkein naurattaa itseänikin]) Jälki on todella epätasaista silmukoiden valtavasta määrästä johtuen. En myöskään koskaan ole oppinut tekemään tasalaatuista nurjaa edes pienemmällä silmukkamäärällä, eli on ihan omaakin vikaa mukana. En silti ala purkamaan. Jälki tasoittuu työn edestessä, jos on tasoittuakseen. Tuleepahan ainakin itsetehdyn näköinen!
Karisma-lanka on ollut positiivinen yllätys Pelkäsin vähän miten kädet, silmät ja nenä reagoivat 100% villalangan kanssa, mutta ilman suurempia ongelmia on menty. (Kun vaan muistaa laittaa silmätippoja ennen ja jälkeen aloittamisen ja vielä lopuksi putsata nenän nenäkannulla.) En varsinaisesti ole allerginen, mutta jo 7veikan neulomisesta silmät alkavat punoittaa ja kutista viimeistään seuraavana aamuna. Lisäksi aamulla herätessä nenä on aivan tukossa. Vielä kun jostain saisin vahvistuksen, että tämä lanka kestää oikeasti käyttöäkin...
Saapa nähdä koska tulee valmista, jos koskaan!
P.S. tätä työtä varten oikein Italiasta asti kävin hakemassa itselleni apupuikon palmikkojen tekoa varten! Niin no, olisihan tuo
Tiger-liike löytynyt vähän lähempääkin, mutta tulipa kerrankin ostettua tuliaisia itsellekin. Ja vielä hyödyllisiä sellaisia! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti