Näytetään tekstit, joissa on tunniste JyJu15. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JyJu15. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kirjoneulepipo Novitan ohjeella

Syksyllä koitin etsiä jostain ohjetta korvaläpälliseen pipoon, kunnes vihdoin Facebookin Jämälankaideoita-ryhmässä törmäsin kuvaan moisesta. Kuvaan laitoin kyselyä ohjeen perään ja ohje paljastuikin lopulta ihan Novitan ohjeeksi.


Ostin itselleni kyseisen Novita syksy 2014-lehden, jonka malli nro 22 tämä pipo on. Langat työhön löytyi Tampereen messukeskuksesta marraskuisilta Kädentaidot-messuilta Novitan pisteeltä. Lankana tässä työssä ihanan paksu ja lämmin Novitan Isoveli. Sukkapuikot nro 6. Värit päätin toteuttaa täsmälleen ohjeen mukaan. Ostin myös muita Isoveli-värejä ja saatanpa tehdä niistä vielä toisen samanmoisen, omilla pikkumuokkauksillani. Muokkausideoista lisää tekstin lopussa.


Silmukat tähän pipoon loin töiden jälkeen 5.1. ja vietin koko loppiaispäivän 6.1. neuleen parissa. Tästä tulikin JyJu2015-projektin työ nro3. Aloitin loppiaispäivän neulomalla ensin reilun 5cm ikuisuusprojektiani eteenpäin, ettei se vallan unohdu laatikon pohjille ja jää tekemättä! Nyt sainkin tuohon takkiin ensimmäiset napinlävetkin tehtyä. Valmista neuletakkia on nyt siis reilu 30cm valmiina. Hitaasti mutta varmasti...

Takaisin pipoon.. Ohje ja malli oli lopulta liian yksinkertainen keskittymisen kannalta. Samalla tuli surffailtua ja höpötettyä netissä ja jouduinkin moneen kertaan purkamaan työtä kirjoneuleosiossa, kun huomasin siirtyneeni liian aikaisin seuraavaan kuvioon. Pariin kertaan huomasin myös vaihtaneeni seuraavaan kuviokertaan jo kolmannen neulotun puikon jälkeen ja parhaimmillaan katkaisin jo langankin tässä vaiheessa. Ei sitten auttanut muu kuin ottaa vielä viimeistä puikkoa varten uusi langanpää kehiin. Lisää pääteltäviä langanpäitä, niistähän minä tykkään...


Korvaläpät tein ohjeesta poiketen kaksinkertaisena, sillä en halunnut pääteltyjen langanpäiden näkyvän läppien sisäpuolella. Kun pipo oli neulottu, neuloin vielä toiset vastaavat korvaläpät. Reunuksen virkkauksessa virkkasin tämän ekstraläpän kiinni työhön ja lopuksi vielä "päättelin" läpän yläreunan pienillä piilopistoilla kiinni pipon sisäreunaan niin, ettei läppiin jää "taskuja". Kuvasta varmaan ymmärtää paremmin mitä tarkoitan.


Lisäksi muokkasin ohjetta niin, että en tehnyt korvaläppiin silmukoiden jäljittelyä. Miksi? No en oikein tiedä itsekään. Myöskin tupsun jätin tekemättä. Piposta tuli myös sen verran iso, että virkkausta tein vain yhden kierroksen verran, kun ohjeessa taisi jopa kolmekin kierrosta olla. Letit olisi vielä tarkoitus joskus väkästää. Nyt vaan en jaksanut.. Tänään pipa oli jo koekäytössä työmatkalla. Ikävän tuulinen keli heilutteli korvaläppiä miten tykkäsi ja ikäväkseni täytyy myöntää, että vastatuulessa kävellessä kyllä korvia paleli. Toisaalta kotiin myötätuuleen kävellessä kyllä ihanasti niska pysyi lämpimänä. 

Toiseen versioon taidan kokeilla pykälää pienempiä puikkoja ja lisäksi aion ideoida vähän pienemmät korvaläpät. Läppien leveys (19 silmukkaa) on varmasti ihan ok näin, mutta en halua niistä aivan noin pitkiä. Nämä läpät ylettyvät kaulan ali. Voisin pistää niihin vaikka tarran, niin eipähän ainakaan posket palelisi!


Villasukkia

Kuluneen kahden viikon aikana neuletöitä on putoillut puikoilta melko vauhdikkaasti. Alkanut JyJu2015-projekti varmasti vauhdittaa nyt neulomista. (JyJu2015-projektista lisää joulukuisessa bloggauksessani, viimeisessä tekstikappaleessa.) Hyvähän se on ollut neuloa nyt kun kerran aikaa ja inspiraatiota on löytynyt.


Ensimmäinen villasukkaprojekti (JyJu2015 nro1) alkoi joulupäivänä anoppilassa. Olin ottanut jämälankakeriä muutaman mukaan ja ajattelin toteuttaa ihan perussukat raitaisina. Kunhan nyt jotain voisi puuhastella jutustelun lomassa. En oikein tiedä kenelle nämä olisivat. Omaan jalkaan jalkuin on ehkä ihan hitusen liian lyhyt, mutta toisaalta myös aika löysä. Laitetaan jemmaan, ehkä näille joskus ilmaantuu käyttäjä.


Toinen villasukkaprojekti (JyJu2015 nro2) joulun jälkeen oli neuloa kirjoneulesukat miehelleni. Marraskuussa neulomani viidakkosukat, kun tosiaan osoittautuivat reilusti liian isoiksi kengissä käytettäviksi. Päätin käyttää tähän työhön ylijääneet viidakko-langat, sillä olihan mieheni tuon langan itse sukkiinsa valinnut. En silti pitänyt pelkän viidakon ulkonäöstä, joten sotkin joukkoon ruskeaa 7veikkaa.


Silmukkamäärää pienensin työssä huomattavasti. Edelliset sukat neuloin 14 silmää puikolla ja nyt varressa vain 12. Varteen neuloin 2o1n joustinta ensin reilun pätkän ja sen jälkeen vaihdoin kirjoneuleeseen. Kirjoneuleosuuden toteutin neulomalla vuorotellen 2 o ruskealla, 2o viidakolla. Kaksi kerrosta niin että samat värit osuivat päällekkäin ja sen jälkeen 2 kerrosta niin, että viidakko osuikin ruskeiden silmukoiden päälle ja päinvastoin. Kirjoneuleen loppuun tein vielä reilun pätkän joustinta.


Kantalapun päätin tehdä rusekalla seiskaveikalla, samanleyisenä kuin ensimmäisessä projektissakin. Kantalappun neulomiseen otin kahden puikon silmukat ja vielä lisäksi 2 silmukkaa molemmilta viereisiltä puikoilta, eli yhteensä 28 silmukkaa. Lisäksi neuloin kantalapun vahvistettuna neuleena, kuten viimeksikin. Kantalapun reunoista poimin tällä kertaa 15 silmukkaa ja kavennukset toteutin niin että puikoille jäi 13+12+12+13 silmukkaa jalkuinosaan.


Kärkikavennuksiin vaihdoin työhön jälleen ruskean seiskaveikan. Tuskien taival alkoi vasta tässä kohdin. Jouduin purkamaan kärkikavennukset kolmeen kertaan, ennen kuin sukasta tuli sopivat. Kolmannella kerralla olin jo niin turhautunut, että kaivoin esiin Novitan ohjeet kärkikavennuksiin. Niin vaan sukat lopulta valmistuivat ja mies tuntuisi olevan näihin versioihin oikein tyytyväinen. Itse olen nyt sitten pitänyt kotona noita löysempiä viidakoita niin, että vedän sukan varren college-housun puntin päälle. (Mieheni mielestä tämä on liian junttia, mutta ei kai se kotona ketään haittaa...?)


perjantai 19. joulukuuta 2014

Blogin uusi ulkoasu ja virkatut patalaput

Eipä ole vanhaksi tulemista. Blogin entinen ulkoasu alkoi sattua silmään, joten tein pikapikaa aamutuimaan uuden ulkoasun blogille. Vähän simppelimpi malli. Päivittelin myös mobiililaitenäkymää samalla kertaa. Vihdoin bloggeriin on tullut mahdollisuus siihenkin. Liekö auttanut, kun muutamaan kertaan laittanut palautetta menemään asiaa koskien. Edelleen muokkausmahdollisuudet sillä saralla ovat olemattomat, mutta edes jotain pystyy tekemään.

Samalla voisin alustavasti kertoa projektista, jonka sain tässä viikolla valmiiksi. Virkkuukoukulle on taas kahden vuoden tauon jälkeen tullut käyttöä. Mieheni sai siskoltaan Pintseltä (nöpsis-blogi!) tuparilahjaksi ensimmäiseen omaan kotiin muuttaessaan virkatut patalaput/pannunaluset. Malli on ollut todella hyvä ja käyttöä kestävä. Pintselle laittelin viestiä muutama viikko takaperin ja kyselin ohjetta kyseiseen patalappuun. Ohjetta ei ollut, mutta muisteli käytetyn langan olevan kuitenkin Novitan seiskaveikkaa.

Lähdin sitten soveltelemaan meidän patalappuja mallina käyttäen. Hauskinta tässä oli se, etten yhtään muista mitään silmukoiden nimiä tms. Kunhan tein ja kokeilin. Ensimmäinen onnistuikin todella hyvin! Toisen kanssa tuli sitten silmukkamäärissä työn edetessä ongelmia, vaikka luulin tehneeni ensimmäisen mallin mukaan. Molemmat silti täysin käyttökelpoisia! Toinen puoli molemmissa on yksivärinen harmaa ja toinen on raidallinen. Lisäkehitystä kaipaa vielä tuo ripustuslenkki. Kuvassa päällimmäinen on lappu, jonka tein ensin ja siinä tuo lenkki kääntyy väkisin kierteelle. Jälkimmäinen onnnistuikin jo vähän paremmin, mutta nyt jälkikäteen ajateltuna tekisin lenkistä lyhyemmän.


Ajattelin tässä joulun pyhinä (jotka olen kyllä töissä!) tehdä lisää näitä ja meinasin, jotta voisin tehdä kuvallisen tutoriaalin lappujen virkkaamiseen. Parempi tehdä kuvallisena, kun en noita silmukoiden nimiä tosiaan muista! Katsotaan saanko aikaiseksi! Enikeis pikapikaa: todennäköisesti käytetyt silmukat ovat kiinteitä silmukoita. Joka toisella kierroksella tein lisäyksisä kierrokselle. Virkkasin kaksi samankokoista lappua ja lopuksi virkkarin ne ulkoreunastaan yhteen kiinteillä silmukoilla. Lopuksi vielä ennen päättelyä tein ketjusilmukkalenkin, jonka "päällystin" kiinteillä silmukoilla ripustuslenkiksi.

Nämä patalaput ovatkin sopivia joulunajan töitä, sillä näitä neuloessa ei tarvitse lukea ohjetta vaan samalla voi hyvin seurustella muiden kanssa. Työt valmistuvat nopeasti ja lisäksi näihin kuluu tarpeeksi lankaa. Ai tarpeeksi mitä varten? Ajattelin osallistua facebookissa perustettuun Löysäpipoisten JyJu15-haasteeseen, jonka ideana on tehdä 20 neuetyötä Jouluyöstä  Juhannusyöhön välisellä ajanjaksolla. Minimilankakulutus on säädeetty 50grammaan ja näihin lappuihin sain kulumaan 66g/lappu. Näistä saa siis hyvän startin tuohon haasteeseen!