Joululahja-Fimot ennen paketointia aatonaattona

Tänä vuonna minun lahjapajani puski pihalle muutaman mielestäni aika kivan HandMade-paketin Fimoista! Kaikki neljä kälyä saivat oman pakettinsa. Lisäksi yksi lähti naapurin rouvalle ja yksi hänen ihanalle tyttärelleen, jotka syksyllä ihailivat omia Fimo-korujani. Toiveenne on kuultu! Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä lähti yksi paketti työkaverilleni, jonka siskoille nuo aiemmin blogatut avainnauhat menivät. Eihän sitä nyt yhtä siskoksista voi ilman jättää! Hänelle tein kylläkin kaulakorun, kun muut siskokset saivat avainnauhat.

Naapuriin menneet lahjat: Ekaluokkalaiselle prinsessalle Enkkulaku-avaimenperä, punasävyinen vaahtiskaulakoru ja lisäksi "suljettavalla" korvalenkillä olevat vaahtiskorvikset. Kovasti toivon, että tuossa kaulakorussa riittää pituus, omasta päästäni se ei nimittäin mene läpi. Äitillensä tein sitten, toiveensa mukaisesti, samanvärisen kaulakorun kuin itsellänikin on ja lisäksi siihen vaahtisavaimenperä. Hyvää joulua Miia ja Melissa!

Veljen vaimolle olisin halunnut jonkun vähän selkeämmän joululahjan antaa, mutta terveys petti juuri kriittisellä lahjojenhommaushetkellä! Onneksi oli valmiina ylimääräisiä Fimo-töitä! Alkuun ajattelin antaa vain tämän vaahtisavainnauhan ja -korvikset, mutta sitten äänenmenetyksen johdosta aatonaatosta tulikin saikkupäivä ja sain tulevaa patalappututoriaalia varten tekemäni ja kuvaamani lapun virkattua. Se sai nyt luvan lähteä tähän pakettiin matkaan. Tästä patalapusta lisää tulevassa bloggauksessa. Hyvää joulua Taru!

Sitten miehen perheen helmaväen paketit. Avainnauhat menivät miehen siskoille. Toisen näin tuossa aiemmin tänä vuonna kommentoivan Elvarin-korujen pilleri-avainnauhaan: "Tällainen olisi kiva töihin!" ja otin vinkistä vaarin. Kehitin oman pilleriversioni. Pillereille kaveriksi laitoin vielä vaahtiskorvikset. Toinen siskoista ei olisi tänä vuonna lahjoja halunnut, mutta solmin kuitenkin hänellekin yhden avainnauhan erivärisistä "jämä"vaahtispaloista. Kaveriksi siihen myös tummemmansävyiset pikkuvaahtiskorvikset. Hyvää joulua Pinja ja Netta!

Sitten vielä kohtalotoverille, miehen veljenvaimolle. Häntä en pidä niinkään vaahtistyyppinä. Tein jo ensimmäisten Fimo-töiden joukossa tämän mustavalkoisen pallukan ja silloin jo päätin tämän menevän Piritalle. Sisässä siis musta pallo, jonka ympärille on glittervalkoisella pyöritelty sattumanvaraisesti ohutta narua. Kaveriksi tähän meidän turkoosifriikille turkoosit pöllö-nappikorvikset. Hyvää joulua Pirita!

Kuten jo alussa mainitsin, viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, työkaverille pieni joulumuistaminen. Nyt on sitten kaikilla siskoksilla olemassa vaahtiksia. Yhdellä kaulakoruna, muilla avainnauhoina. Mukaan lähti kärpässieniavaimenperä, jota työkaverini ihaili, kun käytin töissä näytillä tekemiäni töitä. Ihailunsa kannattaa aina ilmaista, näistä on hyvä poimia lahjavinkkejä! Hyvää joulua Iida!

Pikabloggaus Fimo-jutuista

Joulu on taas joulu on taas...

Tänä vuonna pääsin tekemään joululahjoja vähän liukuhihnallakin. Nämä avainnauhat valmistuivat jo useampi kuukausi sitten, mutta jostain syystä en ole saanut näitä Blogattua. Tämä ilta on kulunut valokuvien parissa, joten nyt sain sitten kuvat siirrettyä muistikortilta koneelle.

Joku porukka saapi tänä vuonna joulupukilta avainnauhoja! Värimaailmat on tarkoin mietitty saajien lempivärien perusteella. Yhdessä toiveena tumma punainen mustalla narulla. Toisessa toiveena vihreän sävyt ja kaksi viimeistä tuli sitten pinkillä teemalla. 

Yllättävän samaa sävyä on loppupeleissä tuo joulunpunainen ja pinkki fimo-massa. Nauhoja solmiessa tuli muutaman kerran purkutuomio, kun huomasin pujottaneeni väärän värisen vaahtiksen nauhaan. Valmiissa töissä musta nauha nostaa kuitenkin hyvin esiin tumman punaisen verrattuna pinkkiin massaan.

Fimon valtakunnassa

 Fimo-massat veivät mennessään. Vain mielikuvitus ja taiteellisuus rajana ja meikäläinen sen kun väkertää vaahtokarkkipötköä toisensa jälkeen. Yksinkertaista ja helppoa. Vaahtokarkkien lisäksi on tullut kokeiltua Hello Kittyä, Super Marion elämä-sientä, viiksiä, tähtiä, pöllöjä, enkkulakuja.... Alla kuva tämänhetkisestä tuotannosta.

Nyt on tullut vaahtiksia kokeiltua monella eri väriyhdistelmällä ja edelleen pastellinsävyt tuntuvat sopivan parhaiten vaahtiksiin. Tänään kokeilin myös glitterivalkoista ja -violettia yhdistää pastelliviolettiin. Tästä tulikin niin kiva väriyhdistelmä, että pujotin palasset heti nauhaan ja taidankin pitää tämän tekeleen itselläni kaulakorun vikaa toimittamassa. Nuo isommat korvikset ovat jo killuneet korvissani muutaman viikon ja ovat ikävästi ottaneet hiusväristäni vähän kuparista sävyä pintaansa. Pienemät vaahtiskorvikset menossa lahjaksi naapurin tytölle. Valmiina on myös lisää paloja, sen kuin pujottaa vaan korvislenkit paikoilleen.

 Tässä vähän värikokeiluita joululahjatuotantoa silmälläpitäen. Omaan silmään näyttää ihan kivalta myös nuo vihreät vaahtikset! Ja kukapa sanoo että yhdessä nauhassa pitäisi olla vain yhdenlaisia paloja. Aivan hyvin voisi yhdistellä useampaa eri väriä samaan nauhaan!

Avain- ja kaulanauhoja opettelin solmimaan nyt tässä edellisen viikonlopun aikana. Hetken aikaa meni metsästäessä ohjetta solmimiseen, mutta lopulta löysin omaa silmää miellyttävän ohjeen. Kaikissa nauhoissa on hieman säätövaraa niskassa. Solmimiseen olen käyttänyt hevosenhäntäsolmuja. Voisin seuraavan solminnan yhteydessä tehdäkin kuvaohjeet tähän solmimismalliin. Lankana käytin Sinellistä ostamaani vahattua puuvillanarua. Alla olevassa kuvassa oikeassa reunassa oleva kaulanauha on aivan liian lyhyt. Tästä oli tarkoitus tulla kaulanauha veljentytölle, mutta tuo nauha ei kyllä voi mahtua kenenkään pään läpi! Pitää vielä miettiä onko sillä mitään käyttöä noin vai täytyykö tuo purkaa ja tehdä uusiksi. Kaikkein lyhyin nauhoista on ajateltu lapselle ranteeseen.

Ennen vaahtokarkkikorujen sarjatuotantoa uskaltauduin kokeilemaan vähän muitakin juttuja. Turkooseja pöllöjä tuli nappikorviksina kaksi paria ja isommasta yksittäisestä pöllöstä on tulossa magneetti, kunhan vain jostain löydän magneetteja. Kärpässieniä on kahta eri laatua, Super Marion kärpässieneen pujotan varmaan vielä avaimenperälenkin, kun taas perinteisestä kärpässienestä tulee kaulakoru. Hello Kitty- figuuri on myös ajateltu magneetiksi. Alla olevasta lähikuvasta näkyykin hyvin lakkaus, jonka tein viiksille ja Super Mario- sienelle. Ostin Sinellistä Fimon omaa kiiltolakkaa ja kokeilin sen käyttöä näihin palikoihin. Ihan kivan jäljen sillä saa aikaiseksi!

Ideoita seuraavia askartelutuokioita varten otetaan vastaan! Nyt vaan pikku hiljaa täytyy jo lähteä täydentämään massavarastoa. Nyt onkin vähän helpompi ostaa seuraavia pakkauksia, kun on vähän paremmin päässyt kokeilemaan ja testaamaan menekkiä.

Harjoitustöitä Fimo-massasta

Edelliseen bloggaukseen liittyen innostuin sitten vähän enemmänkin tästä hommasta. Leenan antaman pienen oppitunnin jälkeen menin ja tilasin itselleni netistä hyvän värisuoran Fimo-massoja kokeiluun. Näistä saattaisi muodostua muutama joululahjakin!

Paketti saapui tänään postiin ja ikävästi piti kokonainen iltavuoro odottaa töissä ennen kuin pääsin paketin kimppuun. Oikeastaan heti kotiin päästyäni otinkin massat käsittelyyn ja lähdin kokeilemaan mitä näistä saisi aikaiseksi.

Jotta pääsin tunnelmaan, tein ensin sarjan vaahtiksia. Näistä tulee yhdet korvikset ja varmaan sitten jotain avainnauha tai kaulakorutyyppistä lopuista palasista. Kyllä nuo pastellisävyiset vaahtikset ovat sitten kuitenkin enemmän omaan makuuni, vaikka Leenan massoista valitsinkin pinkin ja turkoosin. Vahingosta viisastuneena osasin tällä kertaa jättää massapötköt vähän paksummiksikin, jolloin vaahtiksista tuli vieläkin herkullisemman näköisiä. Seuraavalla kertaa voisi jopa vielä hieman paksuntaa pötköä!

Pellillä näkyy myös muutama työpaikalleni viittavaa työ. Näistäkin voisi olla tulossa kaulanauhaa tai vaikka avaimenperää. Pakko oli kokeilla vähän, mutta ei ole ihan helppoa näidenkään tekeminen. Muotti voisi olla ihan käytännöllinen tablettien tekemistä varten, mutta toisaalta, nämä ovat ainakin uniikkeja.

Vaahtisten ja lääkkeiden lisäksi lähdin ideoimaan jotain 3 vuotta täyttävän veljentytön synttärilahjaksi. Sunnuntaina ostin Sinellistä jo pinnipohjia ja niihin oli nyt tarkoitus keksiä jotain kivaa kuviota pienelle tytölle, jonka lempiväri on violetti. (Eilen tosin kuulin, että nykyään lempiväri onkin tummanpunainen tai sininen!!! Ou nou!!) Pitäydyin silti violetissa, sillä olin juurikin tätä tarkoitusta varten tilannut glitterililaa.

Massan muotoileminen osottautuikin ajateltua haastavammaksi ja suunnitelma muuttui Hello Kitty-kissasta hyvin pian johonkin yksinkertaisempaan. Eikös pöllöt ole nyt in? Tässä lopulta meikäläisen vastaus pöllö-trendiin.

Ison pöllön näpertelin ensin ja siitä olisi tulossa kaulakoru varmaankin itselle. Pikkuneidin oli tarkoitus saada hiuspinnit noista kahdesta pienemmästä pöllöstä, mutta totesin niiden olevan jopa vähän liian pienet pinneihin, eli niistä tuleekin nappikorvikset. Täytyy vain käydä ensin ostamassa niitä nappikorviksia! Pikku prinsessan pinnien toteutus saa nyt siis jäädä viikonlopun askarteluiksi. Ehdotuksia otetaan vastaan (tai vinkkejä, joilla saisin Hello Kittyn päästä oikean muotoisen!).

Näistä pöllöistä huomaa hyvin, miten helposti massaan jää ylimääräisiä jälkiä. On sormenjälkiä, kynsistä jääneitä jälkiä, epäonnistuneita "liitoksia" jnejne... Päätin olla olematta liian kriittinen näitä ensimmäisiä töitä kohtaan ja kelpuuttaa nämä työt tällaisinaan. Kaipa tässäkin kehittyy kun muutaman kerran kokeilee. Aikaa ainakin hujahti kivasti 4 tuntia! Nyt varmaan pitäisi mennä nukkumaan, jotta jaksaa huomenna (EIKU TÄNÄÄN!!) mennä töihinkin. Näillä töillä ei ihan vielä itseään elätä! ;)

Koruja Fimo massasta

Eilen illalla kokoonnuimme koulukavereiden kanssa vaihtamaan kuulumisia. Yksi kavereista on innostunut tekemään koruja, avainnauhoja yms. Fimo massasta ja pyysimme Leenaa ottamaan vähän tarvikkeita mukaan, jotta mekin pääsisimme kokeilemaan miten homma toimii. Leenan pitää omaa blogia, jossa voi käydä ihastelemassa näitä upeita koruja!

Massoja oli kaikkia aivan ihanan värisiä ja hetihän se iski inspiraatioähky. Mitä kaikkea kivaa näistä voisikaan väkerrellä. Pääsyin kuitenkin aloittamana helposta mallista, jota olin jo pitkään blogissakin ihaillut. Tein pieniä vaahtokarkkikoruja vähän tuunatuilla väreillä.

Kun vaahtispötkö oli valmis niin kokeilin vielä cupcake- korvikset väkästää. Tämä olikin jo huomattavasti haasteellisempi homma. Totesin tytöille, että mun pitää vissiin lopetta salilla käyminen, jos mielin näitä hommia tehdä enemmänkin. Aina kun aloin tehdä jotain yksityiskohtia niin puristin vahingossa koko tekeleen lyttyyn.

Tässä kuitenkin omat aikaansaannokseni eilisillalta! Pakkohan se on marssia Sinelliin ostamaan itsellekin vähän näitä massoja. Ties vaikka tästä urkenisi uusi joululahjaprojekti, oli kyllä niin kivaa näpertämistä! (En raaskinut käyttää Leenan kaikkia korvislenkkejä, joten käyn joka tapauksessa hakemassa niitä Sinellistä. Samallahan sitä voi sitten vähän ekstra....)