Ostin itselleni kyseisen Novita syksy 2014-lehden, jonka malli nro 22 tämä pipo on. Langat työhön löytyi Tampereen messukeskuksesta marraskuisilta Kädentaidot-messuilta Novitan pisteeltä. Lankana tässä työssä ihanan paksu ja lämmin Novitan Isoveli. Sukkapuikot nro 6. Värit päätin toteuttaa täsmälleen ohjeen mukaan. Ostin myös muita Isoveli-värejä ja saatanpa tehdä niistä vielä toisen samanmoisen, omilla pikkumuokkauksillani. Muokkausideoista lisää tekstin lopussa.
Silmukat tähän pipoon loin töiden jälkeen 5.1. ja vietin koko loppiaispäivän 6.1. neuleen parissa. Tästä tulikin JyJu2015-projektin työ nro3. Aloitin loppiaispäivän neulomalla ensin reilun 5cm ikuisuusprojektiani eteenpäin, ettei se vallan unohdu laatikon pohjille ja jää tekemättä! Nyt sainkin tuohon takkiin ensimmäiset napinlävetkin tehtyä. Valmista neuletakkia on nyt siis reilu 30cm valmiina. Hitaasti mutta varmasti...
Takaisin pipoon.. Ohje ja malli oli lopulta liian yksinkertainen keskittymisen kannalta. Samalla tuli surffailtua ja höpötettyä netissä ja jouduinkin moneen kertaan purkamaan työtä kirjoneuleosiossa, kun huomasin siirtyneeni liian aikaisin seuraavaan kuvioon. Pariin kertaan huomasin myös vaihtaneeni seuraavaan kuviokertaan jo kolmannen neulotun puikon jälkeen ja parhaimmillaan katkaisin jo langankin tässä vaiheessa. Ei sitten auttanut muu kuin ottaa vielä viimeistä puikkoa varten uusi langanpää kehiin. Lisää pääteltäviä langanpäitä, niistähän minä tykkään...
Korvaläpät tein ohjeesta poiketen kaksinkertaisena, sillä en halunnut pääteltyjen langanpäiden näkyvän läppien sisäpuolella. Kun pipo oli neulottu, neuloin vielä toiset vastaavat korvaläpät. Reunuksen virkkauksessa virkkasin tämän ekstraläpän kiinni työhön ja lopuksi vielä "päättelin" läpän yläreunan pienillä piilopistoilla kiinni pipon sisäreunaan niin, ettei läppiin jää "taskuja". Kuvasta varmaan ymmärtää paremmin mitä tarkoitan.
Lisäksi muokkasin ohjetta niin, että en tehnyt korvaläppiin silmukoiden jäljittelyä. Miksi? No en oikein tiedä itsekään. Myöskin tupsun jätin tekemättä. Piposta tuli myös sen verran iso, että virkkausta tein vain yhden kierroksen verran, kun ohjeessa taisi jopa kolmekin kierrosta olla. Letit olisi vielä tarkoitus joskus väkästää. Nyt vaan en jaksanut.. Tänään pipa oli jo koekäytössä työmatkalla. Ikävän tuulinen keli heilutteli korvaläppiä miten tykkäsi ja ikäväkseni täytyy myöntää, että vastatuulessa kävellessä kyllä korvia paleli. Toisaalta kotiin myötätuuleen kävellessä kyllä ihanasti niska pysyi lämpimänä.
Toiseen versioon taidan kokeilla pykälää pienempiä puikkoja ja lisäksi aion ideoida vähän pienemmät korvaläpät. Läppien leveys (19 silmukkaa) on varmasti ihan ok näin, mutta en halua niistä aivan noin pitkiä. Nämä läpät ylettyvät kaulan ali. Voisin pistää niihin vaikka tarran, niin eipähän ainakaan posket palelisi!