Taas villasukkia muille neuloessa kuului sohvan toisesta päästä tuttu kysymys: "Koska teet mullekin sukat?" Kysymys on kuultu ja siihen on vastattu. Kävimme yhdessä lankahyllyllä Prisman asiakasomistajapäivillä. Mieheni sai itse valita itselleen sopivan langan. Ihme kyllä, hänellä ei ollut asiaan kummoista mielipidettä ja jouduin ihan ehdottelemaan. Vitsiehdotukseen hän kuitenkin sitten tarttui ja mukaan lähti Seiskaveljeksen Viidakko-lanka tiikerin väreissä. (!!!) Huhhuh... Silmukkamäärä sukkien jalkuimessa ei ollut kovin otollinen tämän langan kuosin suhteen. Omaa silmää ei järin paljon miellytä lopullinen kuviointi. Varsinkin kun olin alunperin ajatellut pääseväni tekemään jotain kivoja kirjoneulesukkia!
Päätin tehdä sukat samalla kuviolla kuin
miehen kaverille kuukautta aiemmin neulomani sukat. Tässä vaiheessa en hoksannut viedä ajatusta tämän pidemmälle. Tein samalla silmukkamäärällä, 14 silmukkaa puikolle. Lopputuloksena tulikin mieheni kapoisiin koipiin varreltaan liian väljät sukat... tietysti. Noh, "to do"-lista ei siis lyhentyny tämän neulomuksen myötä mihinkään. Varpaat sentään pysyvät lämpiminä. Ja kyllähän näitä sukkia kotona käyttelee, vaikka varsi löysä onkin, täytyy vain neuloa pienemmällä silmukkamäärällä uudet sukat maihareiden kanssa käytettäväksi. Onneksi ei ole pakkasista tietoakaan vielä, vaan vettä tulee taivaan täydeltä!
Edellisistä sukista olin viisastunut edes vähän. Ostin kerralla kaksi kerää lankaa! Uskalsin suorilta neuloa vähän pidemmät varret, kun tiesin langan riittävän hyvin. Pitkästä aikaa päätin myös neuloa molempia sukkia yhtä aikaa. Ensin molempiin varret valmiiksi, sitten vasta siirtyminen kantapäähän, sitten jalkuimet ja viimeisenä vasta kärkikavennukset. Siltikään en osannut symmetrisiä sukkia tehdä, mutta onneksi ei ollut kovin kriittinen vastaanottaja. Kärkeen tein tavoistani poiketen sädekavennukset ja yllättävän hyvin näytti tuokin kavennus miehen jalkaan istuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti