Mieheni aloitti 15.9. opintovapaan ja lähti Kankaanpäähän opiskelemaan suutariksi. Kouluvuosista oli ehtinyt vierähtää 10 vuotta ja valmistelut koulun alkamiseen näyttivät jääneen kokonaan unholaan, joten tsemppilahjaksi keräsin hänelle koulutarvikkeita.
Ostohommina Ideaparkista mukaan tarttui koululaukku, kyniä, teroitin, kumi, viivottimia, vihkoja ja HEIJASTINLIIVI ;) Pitäähän heijastinliivi olla ekaluokkalaisella, kun hän autolla ajaa puolitoista tuntia suuntaansa koulumatkaa päivittäin. Sopivaa penaalia en kuitenkaan mistään löytänyt, joten päätin kaivaa ompelukoneeni esille ja toteuuttaa jotain itse.
Mitään omaa ideaa en penaaliin keksinyt, vaan otin heti googlen avukseni. Tässä kohtaa myös kälyni linkitteli minulle muutamia kivoja malleja, joista päädyinkin yhteen. Saatoin ehkä hieman tulla harhaan johdetuksi otsikonkin perusteella. Tämä mehukekkerit-blogin ohje mainostaa itseään nimittäin nopeana! Minulla oli muutama tunti aikaa ommella, kun mies oli keikkahommissa, joten pikatikki kuulosti hyvältä vaihtoehdolta.
Alku tuntuikin melko helpolta ja olin melko tyytyväinen tulokseen, kunnes sitten ongelmallinen paikka tuli eteeni (kuva yllä). Onneksi tämä oli viimeinen tehtävä sauma, sillä muuten olisi saattanut jäädä tämä penaali tekemättä loppuun. Viimeisenä palana oli siis pyöreä kappale, joka piti saada taipumaan tuonne vanhan farkun vyötärökaitaleelle. Jo nuppineuloja laitellessa ymmärsin, että tätä saumaa ei muuten minun ompelukoneellani ommella! Puhelin piippasi koko ajan samalla, kun yritin ähistää käsin tuota viimeistä palasta paikalleen ja hermot olivat kyllä kireällä. Musiikin volyymi kasvoi samaa tahtia ärsytyksen kasvaessa. (Pahoittelut naapureille!)
Harvoinpa tarvii sormustintakaan kaivaa esiin, mutta tämä sauma meinasi olla liian kova pala myös toimistotyötä tekevän pehmeille sormenpäille.. Lopulta sain sauman valmiiksi ja pääsin näkemään lopputuloksen. Repesin nauramaan ääneen säälittävälle lörppöpussukalle, jonka tästä joustavasta farkkukankaasta olin aikaiseksi saanut. Molemmat päädyt ovat aivan eri muottia ja penaali muutenkin melko pieni. Koristeeksi jätetty sivutasku ei tule penaalista esiin oikein mitenkään, kun farkkupala onkin niin pieni. No, ainakin on rakkaudella tehty!
Mieheni oli onneksi tyytyväinen tähän itse tehtyyn penaaliin ja saimme yhdessä hyvät naurut, kun totesin isompaa penaalia varten tarvittavan vielä isomman takamuksen. . Pala oli leikattu niin isoksi kuin suinkin oli mahdollista, sillä omissa vanhoissa farkuissani takatasku tuli jo tielle. Ovatpa suutariopiskelijat kuulemma tätä ehtineet jo kehua hienoksi. Mene ja tiedä onko tämä vain vaimon mieliksi sanottua, vai oikeasti tapahtunutta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti